Istupa alas hetkeksi ja hengitä muutaman kerran syvään sisään ja ulos. Laita silmät kiinni ja mieti mitä kaikkea moderni maailma ja valtamedia on opettanut sinulle terveellisestä ravinnosta. Syö enemmän kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljatuotteita, vähärasvaisia maitotuotteita sekä suosi kasviöljyjä kuten rypsiöljyä ja margariineja. Vältä punaista lihaa, tyydyttyneitä rasvoja, kananmunia ja suolaa.
Nykyaikaiset ravitsemussuositukset on rakennettu maanviljelyksen vallankumouksen jälkeistä ruoantuotantoa tukemaan ja suosii sellaista ravintoa, jota on helppo ja halpa tuottaa, riippumatta siitä miten optimaalista se on ihmisen fysiologialle. Maanviljelyksen vallankumouksen jälkeinen ajanjakso on vain silmänräpäys siitä, miten kauan me ihmiset eli Homo Sapiensit olemme tallanneet tämän maan päällä.
Me Homo Sapiensit kuulumme ihmisen sukuun, joka on asuttanut maapalloa viimeiset 2,5 miljoonaa vuotta. Tuon koko ajan olemme olleet metsästäjäkeräilijöitä, eli olemme metsästäneet ja keräilleet ruokamme. Metsästettävää on ollut tarjolla aina, mutta karuissa olosuhteissa tai lumen peittämillä seuduilla keräiltävää ei ole välttämättä ollut lainkaan saatavilla. Suurimman osan koko historiamme ajasta olemme tukeutuneet pääasiassa eläinperäiseen ravintoon, joka on taannut meille paljon energiaa, rasvaa ja proteiinia, sekä kriittisiä mikroravinteita, joiden avulla aivomme kehittyivät suuriksi ja älykkäiksi, sekä kehomme vahvoiksi ja sitkeiksi. Satutko muistamaan yhtään luolamaalausta, johon olisi maalattu kuvia kasviksista?
Eläinperäisen ravinnon tarve on kirjattu meidän geeneettiseen koodiimme, joka on edelleen 99,9% samanlainen, kuin kivikaudella eläneillä esi-isillämme. Tästä kertoo mm. meidän erittäin hapan mahanesteemme, jonka tarkoituksena on sulattaa eläinproteiinia ja tarpeen vaatiessa jopa luita, sekä tappaa haitalliset bakteerit ja loiset syömästämme ruoasta. Myös kehomme ja aivomme tarvitsevat vain eläinperäisestä ruoasta saatavia biologisesti aktiivisia ravinteita, kuten A-, D-, ja K2-vitamiineja, B12-vitamiinia, folaattia, koliinia, karnitiinia, karnosiinia, sinkkiä ja omega-3 rasvahappoja (EPA ja DHA).
Jos ajanjakso, kun me ihmiset olemme tallanneet maan päällä, olisi vuorokausi, olisimme syöneet vilja- ja maitotuotteita vasta reilut 5 minuuttia. Ehkä tämä helpottaa ymmärtämään, miksi joillain ihmisillä on haastavaa käsitellä näitä ruokia, sillä adaptoituminen geneettisellä ja fysiologisella tasolla ottaa tuhansia vuosia aikaa. Modernien ruokien kastiin voidaan lukea myös palkokasvit ja nykyaikaiset pitkälle jalostetut kasvikset ja hedelmät, puhumattakaan ultraprosessoidusta ruoasta, teollisesti puristetuista siemenöljyistä, raffinoidusta sokerista ja makeutusaineista.
Jos ajattelet hetken maalaisjärjellä, ymmärrät varmasti, että ruoka, jota olemme lähes koko historiamme ajan syöneet, ei ole haitallista meille eikä vastuussa nykyaikaisista terveysongelmista, kuten diabeteksesta, lihavuudesta, korkeasta verenpaineesta, korkeasta kolesterolista, syövistä tai mistään muistakaan kroonisista sairauksista.
Itse asiassa lajityypillemme ominaiseen metsästäjäkeräilijä ruokavalioon palaamalla, pääsemme usein eroon terveysongelmista, parannamme aineenvaihduntaamme, hormonitoimintaamme sekä vatsan ja suoliston hyvinvointia, joiden myötä pystymme taas nauttimaan elämästä täysin mitoin.
Jotta saisimme kaikki tarvitsemamme ravinteet ruoasta, jota syömme, meidän on otettava mallia esi-isistämme, jotka hyödynsivät eläimet kokonaisena. Nykyajassa syödään usein vain lihasliha, ja jätetään kaikki ravinteikkaimmat lihanosat, kuten sisäelimet ja luuytimet hyödyntämättä. Rustolliset ja jänteelliset lihanosat sisältävät paljon iholle ja suolistolle hyödyllistä kollageenia, kun taas sisäelimet runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Luuydin on täynnä hormonitoimintaamme ja solujamme vahvistavia rasvoja ja rasvaliukoisia ravinteita.
Nykyajassa on hyvin tärkeä ottaa myös huomioon syömämme ruoan laatu. Eläinperäisen ravinnon kohdalla haluamme tukea lähituottajaa, joka kasvattaa eläimet mahdollisimman luonnonmukaisesti, jolloin myös eläimen liha on laadukkaampaa ja ravinteikkaampaa. Ruoholla ruokittu liha tai riista on ravintoarvoiltaan lähimpänä esi-isiemme syömiä metsästettyjä nisäkkäitä. Broileria ja possua kannattaa syödä harvemmin niiden huonomman rasvahappoprofiilin vuoksi. Kala olisi hyvä valita mahdollisimman villinä, sillä nykyaikainen kasvatusrehu on usein heikkolaatuista. Sardiini on ehkäpä kaikista ravitsemuksellisesti paras kala syödä.
Suomessa on runsaasti eläimensä niittyruoholla ruokkivia lähitiloja, joilta voi käydä ostamassa lihaa paikanpäältä tai ehkä jopa tilata suoraan kotiin. Toinen vaihtoehto on Reko-ruokaringit, joihin lähituottajat tulevat myymään tuottamaansa ruokaa. Paikalliseen Rekoon voi liittyä Facebookissa, jossa myös tilaaminen tapahtuu. Kolmantena vaihtoehtona on paikalliset lihakaupat, joista voi saada laadukkaampia ja harvinaisempia lihanosia. Neljäntenä, mutta ei suinkaan huonoimpana vaihtoehtona, on ostaa lihaa lähikaupasta, sillä suomalainen naudanliha on aina korkealaatuista, antibioottivapaata ja ruokittu pääasiassa nurmella.
Ottaen mallia metsästäjäkeräilijä esi-isistämme, laadukkaan ruoholla ruokitun naudanlihan tai riistan olisi hyvä olla ihmisen ruokavalion kulmakivi, ja höystää sitä sisäelimillä, luuytimellä, villikalalla sekä halutessaan kananmunilla, lähellä tuotetuilla kasviksilla, juureksilla, hedelmillä ja marjoilla. Parhaita fysiologiallemme sopivia runsaammin hiilihydraatteja sisältäviä ruokia ovat mukulat bataatti, jamssi, maniokki, peruna sekä taaro. Vilja- ja maitotuotteiden syöminen on toki myös täysin ok, jos ne eivät aiheuta mitään terveysongelmia. Viljatuotteet olisi kuitenkin hyvä liottaa, idättää tai fermentoida ennen valmistusta, ja hankkia maitotuotteet mahdollisimman käsittelemättöminä. Kaikki ultraprosessoitu ja runsaasti raffinoitua sokeria ja keinotekoisia makeutusaineita sisältävät ruoat olisi kuitenkin hyvä unohtaa lopullisesti.
